Viimeinen tehtävä mutta ei suinkaan viimeinen kerta verkossa

Olen nyt viimeisiä päiviä ahertanut tämän kurssinparissa toden teolla. Adalmiina oli välillä huolissani minusta etten valmistuisi. Tiedän että pystyn saamaan valmiiksi mikäli olen päättänyt sen. Aika koville tämä otti täytyy myöntää. Toivon todella että olen saanut kaikki osiot suorietettua kunnolla. En ole aikonut pitää kertausosiota mutta joku on voinut huomata että jotkut osiot viimevuoden puolelta ovat siirtyneet hemkikuuksi. Olen vähän käymyt niitä täydentämässä ja siksi ne ovat päivittyneet v 2010. Tein kumminkin aika paljon viimekin vuonna!
Viimeinen tehtävä, verkkokurssini, oli vaikeuksissa teknisistä syistä. Kamppaillen maalla 2G verkon kanssa ja ensin se ei millään halunnut ladata sivustoja. Tulin ihan epätoivoiseksi mutta sitten se yhtäkkiä lähti toimimaan. Onneksi! Nyt on vaan tarkastuspyynnön aika.
Haluan tässä kiittää kurssin pitäjiä ja kaikkia ihania kurssitovereita. On kiva huomata miten paljon osaavia ihmisiä löytyy seudulla. Varmaan tapaamme muissa merkeissä. Jotkut näin jo Kehitä kurssiasi tilaisuuksissa.
Olen yrittänyt kommentoida aika moniin eri blogeihin mutta joitten blogeja olen enemmän kommentoinut ja seurannut. Olen myös oppinut paljon niistä.
Itselleni on jäänyt hyvää mieltä kurssista. Paljon olen oppinut mutta paljon pitää vielä lähteä kokeilemaan ja käyttämään toden teolla. Ainakin lähden pikku hiljaa suunnittelemaan ja perustamaan oman käsityöblogin, verkkokurssiani varten.
Susannan kanssa taas lähdemme suunnittelemaan supistetun version ruotsiksi henkilökunnalla tästä 23 asiaa kurssista.
Nyt Gile, minun blogin vartija saa nähdä enemmän minusta. Lähdemme ulos kävelylle!

Lankoja pitkin verkkoon - käsityöystävien verkkokurssi

Verkkokurssini liittyy syksyllä suunnitteilla oleviin käsityötapahtumiin. Olen suunnitellut Kirjasto Omenaan käsityökahvilatapahtumia missä myös esitellään verkkoaineistoa. Asiakkailla on mahdollisuus joka kerta  oppia uusia taitoa mutta myös saada neuvoa käsityöasioissa. Aineistoa kerätään käsityöblogiin ja siellä myös esitellään kaikki osiot jotta verkossakin pystyy saman omaksumaan.

                                                        

Lankoja pitkin verkkoon - sinulle käsityön ystävälle

Kuulutko käsityönystäviin ja etsit uusia virikkeitä, ehkäpä ohjeita ja neuvoja? Silloin tämä syksyllä Kirjasto Omenan Huvitustilassa alkaviin käsityökahvilatapahtumiin kannattaa tulla! Tilaisuuksiin voi osallistua sekä verkossa että paikan päällä ja joka kerta on eri ohjelma. Voit ottaa lankoja mukaan mutta voit osallistua ilman lankoja.

Oppimistavoite on seuraavanlainen:

• 
  
  
  
  Perustetaan käsityöblogi, opitaan miten liitetään linkkejä, kommentoidaan toisten tekstejä. Verkosta löytyy niin paljon hyviä käsityöaiheisia linkkejä ja tähän on hyvä koota ne kaikki. Tämän jälkeen ei tarvitse enää ostaa kalliita käsityölehtiä. Valitsemme blogger blogin sillä on parempi että käydään yhden blogin mahdollisuuksia läpi. Muista mahdollisuuksista mainitaan
• 
  
  
  
  Liitytään keskusteluryhmään, rekisteröidään käyttäjäksi, kommentoidaan sekä etsitään vastauksia vertaistuesta ongelmakohtiin. Keskustelryhmän suuri vahvuus on siinä että niin paljon osaajia löytyy yhdestä paikasta sekä osaamista pystyy jakaamaan muille. Valitsemme suomenkielisen ihan itse keskustelufoorumin ja esitellään muita johon myös voi osallistua.
• 
  
  
  
  Opimme mikä Facebook on ja miten siihen liitytään. Facebook voi toimia tilana missä voidaan esittää mitä olemme tehneet sekä kertoa tuttaville blogeistamme tai mistä olemme kiinnostuneita. Voihan olla että vanhoja tuttaviakin löytyy Facebookista.
• 
  
  
  
  Lisäksi opitaan miten löytyy tietoa muista blogeista ja linkkivinkeistä. Kirjoituksia pääsee seuraamaan mm RSS-syötteiden avulla. Pystyy saamaan Helmetin kirjauutuuksista tietoa. Deliciousin avulla löytää hyviä linkkejä ja blogeja

Joka tapahtuman yhteydessä tulee myös löytymään materiaalia miten kyseinen tehtävä voi suorittaa verkossa. Henkilökunnan on tarkoitus osallistua nimenomaan verkossa. Samalla henkilökuntakin voi tulla tietoiseksi siitä miten paljon asiakkaille voi löytää tietoa verkosta ja mistä kannattaa etsiä.

Materiaalia ja blogisivua suunnitellaan kevään aikana ja syksyllä 2010 aloitamme käsityökahvilan pitämistä. Tervetuloa!

Mese, skype vai joku muu?

Sain tämän viikon aikana asennettuna Skypen kotitietokoneelleni.Pitäsi nyt sitäkin lähteä harjoittelemaan.
Paljon on ollut puhetta koko verkkokurssin aikana huonoista yhteyksistä ja sekoavista ohjelmista. Olen ainakin kokenut että itselleni Chattaily on ihan hyvä kokemus ja erilainen kun pelkkä sähköposti joka on ollut yleisesti käytössä kirjastossa. 23 kurssin myötä olen yhä enemmän ja enemmän huomannut asioita mitä haluaisin saada pois sähköpostilta. Jotkut ihmiset käyttävät sähköpostia niin kun se olisi eräänlainen mese. Sitten on vielä nämä ihmiset jotka laittavat joka toinen kertaa "vastaa" ja joka toinen kertaa "vastaa kaikille" kun lähettää viestin. Siinä on usein myös sekasoppa kerrassaan.
Kurssin jälkeen pitäisi miettiä miten voisimme omia toimintatapojamme lähteä muuttamaan

Library thing

Kirjallisuuspiirit ovat yhä tavallisia ja moni himolukija osallistuu ainakin yhteen joko "livepiiriin" tai sitten verkossa tapahtuvaan kirjallisuuspiiriin. Kirjablogeja on myös pilvin pimein. Kirjallisuus ja kirjat kiinnostavat yhä ihmisiä. Library thing on palvelu johon on helppo lageta. Siinä on niin paljon hyviä ominaisuuksia ja tekijöitä. Voit saada kirjavinkkejä, osallistua keskusteluihin, saada infoa tapahtumista jne.
Olen viennyt joitakin kirjoja mutta olen ollut vähän kahden vaiheella että pitäisi laittaa omat kirjat vai niitä joita olen just lukenut. Kotona on sen verran kirjoja että projektiin menisi aika lailla aikaa.
Toinen seikka joka on myös vähän epämäärärinen minulle on millä kielellä veisin kirjat rekisteriin. Toisaalta olisi kiva nähdä kansikuvat ja miltä kirjat oikeasti näyttävät, toisaalta haluasin myös saada uusia kirjatuttavuuksia ja silloin pitäisi viedä englanniksi. Olen ollut pidemmän aikaa kanadalaiskirjallisuuden ystävä, etenkin naiskirjalijoitten teokset kiinnostavat ja haluaisin saada hyviä vinkkejä uusista hyvistä kirjalisjoista.
Suggester and unsuggester on aika hassu palvelu ja minulle ainakin enemmän huvittava kun hyödyllinen. kokeilin laittaa raamattu esimerkkinä ja tuli kun tulikin unsuggester esimerkkinä kirja joka oli pirusta! Kokeilin myös joitakin muita esimerkkejä ja aika hyvin löytyi etenkin jos lestsi englannin kielellä.
Näen että myös Library thing voisi hyvinkin käyttää suomalaisessa kirjastossa. Koulukirjastot pystyisi myös hyödyntämään tätä palvelua. Koulut ja opettajat kaipaavat aina hyviä kirjallisuusvinkkejä ja täällä niitä saisi kirjaystäviltä. Koulut myös pystyisi viemään kirjansa Library thingiin ja sillä taballa esim. kaikki Espoon koulut voisivat nähdä mitä kirjoja löytyisi isompina määrinä, eli koko luokalle hankittuna. He pystyisivät sitten vaihtamaan keskenään ja sillä tavalla voisivat saada hyötyä yhteistyöstä.

Onko wikiindexistä apua?

Olin odottanut enemmän näistä wikiindexistä. Lähdin ensin toivorikkaana katsomaan jos löytyisi käsityöaiheisia wikejä. Siellä oli niin  vähän ja niin keskeneräistä. Päätin palata etusivulle ja sieltä löysin mielenkiintoisen nimen  Mjällomslandet ja päätin tarkistaa mistä oli kyse. Tieto paikasta löytyy Mjällomslandet. Siellä saattoi nähdä minkälaista toimintaa heillä on suunnitteella ja tietoa paikasta. He olivat oivaltaneet mahdollisuuden käyttää wikia mainostilana. Kivaa oli myös huomata että kuvagalleriaakin löytyi.
Kirjastomainen wiki taas oli missä päädyin  St Joseph County Public Library  sivuille. Heidän pääsivulla pystyy valitsemaan eri aiheiden mukaan ja valitsin puutarhanhoitoainesto sivulle jotta näkisi eri aiheiden mukaan. Siellä oli ensinnäkin uutuusluettelo, lehtiä aiheista, ja linkkejä paikallisiin puutarhoihin. Aihesiin muita paikallislinkkejä oli mm Fenwoodin kasvitieteellinen puutarha sekä muita erittäin hyviä linkkejä niinkun BBCn puutarhasivut. Kirjaston sivuilla pääsi minusta mukavasti katsomaan lisävinkkejä ja linkkejä. Tällä tavalla meillä voisi hyvinkin toimia HelMet sivut. Osittain jo toimivat ainakin kun tekniikka toimii.

Opittujen asioiden soveltamisessa

Olemmeko tehneet työtä? Olemmeko Googlessa? Googlen hakukoneet löytävät meidän kurssin sekä 23asiaa että 23 asiaa. Erittäin monta eri osumaa ja ekat osumat kohdistuvat meidän kurssiin. Tietysti blogeista löytyy tietoa kurssista mutta myös eri kirjoitukset ammattisivuilla. Oman blogini olen koko kurssin aikana etsinyt nimenomaan Googlesta. En koskaan jaksa muistaa onko osoitteessa claran 23 asiaa vai clara 23 asiaa vai joku muu. Etsimällä clara 23 olen aina löytänyt oma blogini. Kätevää!Googlen tarkennettu palvelu on mitä mainioin ja tosi täekeä kun etsii eri henkilöitä tai kuvia.Mitä sitten itse opimme tai mitä minä opin? Tutkin Kate Sheenanin kirjoituksen missä hän totesi että My Space sivut pitäisi antaa nuorten hoitaa eikä kirjastonhoitajien. Suuri osa 2.0 palveluista on avannut kaksisuuntaisen virran. Kirjastot ovat tulleet käyttäjiä ja yhteisöjä varten ei kirjastonhoitajia varten. Hänestä tämä on vaikeata etenkin kun se mitä tehdään tehdään hyvin.John Blybergista 2.0 on käytetty kun halutaan saada muutoksia aikaiseksi. Miten meidän tulisi olla asiakkaisiin yhteydessä? Et voi ostaa kirjasto 2.0 etkä myydä sitä. Meidän pitää jotenkin tulla puolitietä vastaan.Suomen oloihin ja HelMet suosituksiin nojaten voisi sanoa että Kirjasto 2.0 on kannatettava ja että tarvitsemme uusia mediota jotta tavoittaisimme uusi kohderyhmiä, ryhmiä joita emme muuten tavoittaisi. Työssämme voimme käyttä eri ympäristöä, Ning, Doodle tai Wikispace mm kun yritämme sopia kokusaikoja. Lasipalatsin lähipäivänä eräs osallistuja väitti että Helsingin kaupunki on tyrmännyt Doodlen käytön. Mikäli tämä pitäisi paikkaansa se olisi ekä tämän HelMet työryhmän vastaista sekä erittäin lyhytnäköistä. Doodle on mitä mainioin apuväline senhän saatoimme huomata mm kun piti selvittää sopiva ajankohta toiselle kokoontumispäivälle. On aina erittäin vaikeata selvittää aikoja jotka sopivat kaikille HelMetkirjastolaisille.Kun luin yllämainutut tekstit, Sheenanin ja blybergin tuli mieleen että koko HelMet kirjasto ja sen henkilökunta ei ole valmiis Kirjasto 2.0 eikä nähdä vaan hyviä puolia siitä. Osittain minusta tämä voi johtua siitä että jotkut esimiehet ovat ajaamassa Kirjasto 2.0 keinona parantaa kaiken ja silloin unohdetaan jo olmassaolevia keinoja. Näitten olemassaolevien palvelujen ja arvojen kannattajat kokevat ahdistusta ja uhkaa että heidän työpanosta ei kelpaa enää. Uusia palveluja pitää markkinoida henkilökunnalle oikealla tavalla ja samalla korostaa että tämä ei suinkaan tarkoita sitä että kaiken muun mitä tehdään ei ole minkäänarvosta tai vanhanaikaista. Jotkut korostavat henkilökohtaista palvelua ja pitää sitä kaikista arvokkaimpana ja Kirjasto 2.0 taas ei näe kirjastoa rakennuksena ja fyysisenä henkilökuntana. Minusta molemmat täydentävät mainiosti toisiaan ja tarvitsemme molempia.Soisin kumminkin että suurempi osuus henkilökunnasta saisi osakseen tämän kurssin antia ja saisivat tutustua kaikkiin 23 osiohin. Jotkut kirjastot ovat järjestäneet koulutuksia asioiden tiimolta mutta ei pelkästään verkkokurssia. Asiat on käyty läpi luennolla ja sitten on tullut tehtäviä. Lopussa on vielä ollut kertauksia. Näin saatoin lukea viime Bibban lehdessä että oli toimittu Pietarsaaren kirjastossa. He olivat oppineet 23 saker.http://www.biblioteken.fi/FSBF/Bibban. Verkkolehti ilmestyy pienellä viiveellä eli vielä lehti ei ole verkossa mutta aika pian.
Kirjasto 2.0ssa asiakkat pystyvät itse kommentoimaan eikä vaan ottamaan vastaa. Mekin saamme tietoa asiakkailta joita aina olemme peräänkuuluttamassa. Minkälaista palvelua he ovat etsimässä jne.
Tutustuin Biblioteket. se plavluun ja pidin näkemästäni. Tukholman 2.0 oli kivan näköinen. Siellä oli sekä perinteistä kirjastomateriaalia, oli kirjavinkkauksia ja suosituksia mutta myös tiedotusta kaikista tilaisuuksita kursseista jne. Asiakkailla oli myös oma tilaa käytössä mitä he pystyivät käyttämään.
Me emme ole viellä siinä tilanteessa että olisi HelMet.fi joka toimisi kirjasto 2.0. Toivottavasti tulossa on ja eiköhän osaavia ihmisiä löytyy keskuudessamme. Tämän on ainakin tämän kurssin myötä huomannut.

Mikroblogit

Twitter, lyhyt kommnetti, on minusta liian lyhyt. 140 merkkiin ei saa melkein sanottua. Keskustelua ei voi millään seurata mikäli et ole alunperin tietoinen mistä on keskusteltu ja mihin se liittyy. Näyttää lähinnä olevan "inside information" johon kylläkin linkkejä joskus löytyy. Twitterit oli aika lailla kryptisiä. Twitterin lintu on onnistunt ja sanomalehdissäkin sen voi nykyään havaita.
Facebookin statusviestit on joillekin erittäin tärkeitä. Ihan kun et olisi elossa mikäli sinulta ei olisi yhtään tietoa  ja lisäksi monta kertaa päivässä. En ole koskaan kokenut tämän olevan minulle kaikista tärkein asia Facebookissa. Siskoni joka eräänä päivänä oli ollut tosi sairas piti kumminkin avata Facebookin ja laittaa statutuspäivityksensä kuntoon!
Espoon kaupunki on nykyään siirtynyt Facebookin käyttäjäksi , Espoo-Esbo, lisäämään vuorovaikutusta ja parantamaan osallistumismahdollisuuksia. Minusta tuntuu että suurella organisaatiolla on vaikeampaa siirtyä uusin palveluihin nopeasti. Vaarana on että kun he siirtyvät asiakkaat tai käyttäjät ovat jo siirtyneet seuraavaan!
Qaiku oli minusta kaiken järkevin vaihtoehto. Etenkin seminaarin yhteydessä tehdyt kirjaukset. Saatoinj peräti saada jotain tietoa seminaarista ja sen aiheista ja esitelmänpitäjistä. Nimimerkki Marikoo oli laatinut erittäin mielenkiintoisia havaintoja sitä mukaan kun seminaari eteni. Olen joskus katsonut myös muiden qaikuja ja todennut miten hyvä Irma on niitten kirjoittamisessa.

IRC-galleria eli Galtsu

Galleria sanasta voi jo päätellä että pääasiassa on kuva. Moni taho, niinkun Mannerheimin lastensuojeluliitto ja poliisi on jo kauan ollut mukana seuraamassa miten nuoret liikkuvat Galtsussa.
Vilma Lehtisen tutkimus tai oikeimmin yhteenveto siitä oli erittäin mielenkiintoinen. Minäkin olen miettinyt miksi nuoret eivät tiedosta että muillakin on pääsyä heidän sivuihin ja kuvagalleriaan. Vilma Lehtisen mukaan siellä ylläpidetään jo olemassaolevia suhteita. Tässä on varmaan pääsyy siihen että sinisilmäisesti annetaan kaikenlaisia tietoja itsestään ja laitetaan kuvia esiin. Siellähän on vaan mun kaverit katsomassa!
Globalisaation myötä sosiaaliset suhteet eivät enää ole sidottuja yhteen paikkaan vaan sinulla voi olla tuttavia ympäri maailmaa.
Nettikiusaaminen on harmillista ja tosi ikävää. Toisaalta voi myös löytää mielyttäviä tuttavuuksia jonka kanssa pystyy yhteenottoa jatkamaan vaikka messengerissä tai Facebookissa.
Yhteenkuuluvuuden tunne on kaikista tärkein tekijä.
Matti Lassilan selvitys Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelusta piti nimenomaan nuorille suunnatusta palvelusta tärkeänä. Helposti meillä aikaisemmin on korostettu lasten toimintaa nykyään ollaan tietoisempia siitä että saatamme menettää nuoret asiakkaina. Kun koulut loppuvat ja opettaja ei enää ole vaatimassa kirjojen lukemista jatkavatko nuoret silti lukemista vai jääkö se sivuummalle. Lähjestymistapa tulee olla asiakaslähtöinen ei kirjastokeskeinen. Hassulta kuullosti kun puhuttiin että kirjavinkkari on viittä vaille valmis verkkovinkkari. Kumminkin se varmaan pitää paikkaansa, meidän tulee varmaan jatkossa pitämään enemmän huolta siitä että tehty työ tulee niin monelle kun mahdollista. Se voi tarkoittaa että sama kirjavinkkaus voi olla monessa eri yhteydessä. Sillä tavalla meidän pitäisi voida tavoittaa suurempaa massaa.
Minusta kirjastot voisivat tiedottaa eri lasten ja nuorten tapahtumista myös Galtsussa, perinteisten keinojen lisäksi.
Kirjasto Omena ei ole mukana Galtsussa enkä tiedä ketkä minun kollegoistani siellä oleilevat. Asiasta ei ole koskaan keskusteltu. Voi johtua siitä että olen suuremmaksi osaa viikossa aikuisten osastolla. Minusta Galtsu on perinteisesti nähty nimenomaan nuorten kanavana.

Yhteistyö verkossa

Doodle oli ihana tuttavuus ja minulle tuli heti semmoinen tunne että tästedes HelMet kirjastotkin pitäisi luopua kauheasta sähköpostikeskusteluistaan kun pitää sopia yhteistä kokousaikaa. Minulle on tästä kauheat kokoemukset kun olen yrittänyt saada Helmerin, Helmet kirjastojen ruotsinkielisen ryhmän, kokousaikaa sovitettuna! Ihastuin niin paljon Doodlen että hain omat tunnukset.
Google Docs oli ennestään tuttu ja on ollut minulla jo kauemman aikaa käytössä.
Wiki tuntui vähän kömpelöltä, en tiedä johtuuko se tästä koneesta vai mistä? En ole ihan myyty! Voi olla että siihen tottulemiseen menee kauemmin aikaa.
Ning on uusi tuttavuus joka tuli seuraavan kurssin myötä, Kehitä kurssimateriaaliasia, jossa käytetään Ning ympäristöä. Tämä kurssi on alkanat helmikuussa ja jatkuu toukokuuhun asti. Hassua miten monta tuttua naamaa tältä 23 kurssilta löytyy. Tämä, toisiin kollegoihin ja heidän tapaansa tehdä töitä, on ollut eräs tämän kurssin hyvistä bonusosiosta.

RSS- päivittäiseen käyttöön

Rss- syötteet Igoogle sivustoissa auttaa nopeasti hahmottamaan mitä maailmassa ja muitten blogilaisten elämään ja tehtävien teossa tapahtuu.
Lukijan käyttöön ei mene kauheasti aikaa ja seuraan todella vaan niitä joita minua kiinnostavat, muita vaan milloin joku otsikko on ollut mielenkiintoinen. Tämä koskee myös muitten bloginkirjoittajien otsikot. Nokisuu ja Tarutar ovat koko aikana kirjoittaneet todella mielenkiintoisesti ja ensimmäisen tapaamisen jälkeen pidin Viltsun juttuja myös hyvinä ja lisäsin hänenkin RSS Igoogleen. Adalmiinan kuvat ovat olleet tosi kauniita ja hänellä on ollut useita niitä. Adalmiinan kanssa ollan myös oikeassa elämässä käyty läpi tämän kurssin tehtäviä etenkin alussa.
Jatkossakin haluan jatkaa RSS- syötteiden tilaamista ja Igoogle sivut pitäisi vähän muokata uudestaan. Hassua miten tämän kurssin myötä on ruvennut tarkastamaan eri sivujen RSS- mahdollisuuksia ja miten eri paikat haluavat viestiä itsestään. RSS oli ennestään tuttu mutta ei vaan niin ahkerassa käytössä kun nyt.

Pelaaminen - hyödyllistä kirjastonhoitajille vai ei?

Facebook tehtävässä sanottiin että siihen on tarkoitus ainoastaan tutustua pintapuolisesti sillä sitä ei pidetä hyvänä että henkilökunta käyttää aikaansa Facebookin käyttöön. Siitä ei ainoastaan mainita tässä tehtävässä kun kyseessä on pelaaminen! Tulipa vaan mieleen että onko meidän vetäjät intohimoisia pelaajia itse! Pelaamista ei ole henkilökunnan keskuudessa työaikana ainakin meillä sallittu vaikka meidän sivarit mielellään sitä haluaisivat tehdä.
No se siitä! En ole tutustunut enkä pelannut Runescapia. Kotikoneella en pystynyt sitä katsomaan ja tällä koneella( olen Kirkkonummen kirjastossa) ei saa ääntä. Olen kyllä vilkaissut peliä ohimennen ja olen katsonut että minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa pelaamiseen eikä kauheasti kiinnostustakaan. Tämän kurssin henkilökunta ei ole pelkästään lasten ja nuorten osaston työntekijöitä.
AASL juttu oli erittäin mielekiintoinen ja siellä eriteltiin miten eri pelit vaikuttavat eri kehitysosioon. Jotkut pelit kehittävät yhteistyökykyä, diplomaattisia kykyjä jne.
Bob Hassetin mielestä vähättelemällä pelaamista ja sen tarkoitusta vähättelee mitä suurin osa oppilaista kiinnostaa ja pitävät tärkeänä.
Olen itse huomannut yhden asian missä nuoret todella hyötyvät pelaamisen taidoistaan. Kun seniori avaa sivuston kestää kauan ennenkun hän pystyy hahmottamaan mitä sivulla pystyy tekemään, mitä muita linkkejä voi avata jne. Nuoret avaavat ja kokeilevat todella nopeasti kaikki mahdollisuudet niin kun he pelaisivat peliään.

Deliä taas kerran

Kirjoitan viimeiset tehtävät ja huomasin että jotakin oli vielä jäänyt tekemättä. Palasin takaisin ja "tutustuin" deliin uudestaan. On hassua miten joka kerta kun käyn delissä huomaan miten hyvin sitä pystyisi käyttämään eri tilaisuuksiin mutta jonkin ajan päästä hädin tuskin muistaan delin olemassaolosta!
Olin unohtanut lähettää linkkivinkin ja päätin kokeilla samalla myös hakuja eri kielillä. Ruotsinkielisena päätin kokeilla mitä kirjallisuuslinkkejä löytyisi. Lähetin Adalmiinalle kirjallisuusvinkin ja kokeilin for: Adalmiina tagin käyttöä. Lähetin hänelle Bokhora linkkivinkin. Ennen lähettämistä päätin käydä katsomassa mihin oikeastaan linkki veisi minut ja Adalmiinan. "Bokhora" voisi nimittäin katsoa olevan vähän kyseenalainen nimi ja ajatukset saattavat eksyä johoinkin muihin paikkoihin kun kirjallisuuteen! Oletan että ryhmä nuoria naisia jotka ovat bokhora nimen takana haluavat vähän provosoida nimivalinnallaan. Heillä oli ihan mielenkiintoiset sivut ja kiva tuttavuus. En tiedä olisinko löytyänyt ilman deliä heitä.
Tulen jatkossa käyttämään aikankin deliä eri hyvien linkkien löytämiseen. Jatkossa pitää miettiä miten itse rakennan omat delisivut joita ne parhaiten minua palvelisi.

Flickr tai Picasa apuun?

Minulle kuva on erittäin tärkeä. Nautin suorastaan kauniista kuvakirjoista. Picasa oli vanhana Googlen ystävänä jo ennestään tuttu mutta Flickr'n palvelua en ollut käyttänyt. Olen yrittänyt kurssin aikan katsoa miten kauan selviän ilman että joudun tekemään yahoo tai hotmail sähköpostitilin itselleni. Tässä tapauksessaoli tehtävä yahoon tunnuis itselleni jotta voisin hyödyntää flickrin palvelua.

Mihin pystymme sitten hyödyntämään eri kuvapalveluja kirjastossa. Miinulle tuli mieleen heti muutama tilasiuus milloin olisi todella paljon hyötyä "verkkoalbumista".

Kirjastot pitäisi välttää lähettämästä kuvia sähköpostissa. Ensinnäkin ne vievät julmetusti tilaa ja eivät ehkä kaikki saajia ilahduta. Benchmarking matkan jälkeen voisi tutustua matkaan katsomalla matkakuvia, minkälainen hyllyväri oli siinä kirjastossa tai olipa erikoinen lastenmaskotti jne. Tässä tapauksessa riittäisi vaan mainita että kuvia voisi katsoa siinä ja siinä palvelussa.

Kirjastossa voisi myös olla kaikille muille saatavia hyviä taustakuvia joita yleensä tarvitaan esitteitä tai näyttelyjä varten. Kuvan ottajan luvalla niitä saisi hyödyntää omiin tarpeisiin esim.kirjavinkkauslistaa varten.

Tämän kuvan on Kretyen ottanut 14.5.2008. Kuvan saa käyttää omaan tarkoitukseen. Upea pöllökuva Flickrista!

Facebook vai joku muu yhteisöllisyyspalvelu

Facebook on minulle jo ennestään tuttu mutta en ole koskaan ollut facebookin himohäyttäjä. Liityin Facebookin kun nuoret sukulaiset eivät enää käyttäneet sähköpostia mutta saatoin heille laittaa viestin facebookiin ja sillä lailla saada viestini perille. Myöhemmin olen myös liittynyt mmuutamiin ryhmiin ja sillä tavalla saan informaatita vaikka Suomen Kirjastoseurasta tai Kumulasta.
Wirkamiehet Werkossa Workshop oli Qaikussa ja keskustelu oli minusta ollut mielenkiitoinen. Huomasin että oli vuodessa ollut 173 kommenttia. Kommentteistä sai ihan hyviä ohjeita ja neuvoja. Muutenkin oli hyviä kommenttejä ja totuuksiaa niinkun että nuoriso ei tajua että netti näkyy kaikilla. Kuvitellaan että vaan omat kaverit katsovat. Valitettavan usein on ollut tapauksia jolloin nuori on laittanut kuvia itsestään ja olettanut että niitä pystyy myöhemmin poistamaan helposti.
Poliisin ja muiden aikuisten liikkuminen sivuilla antaa nuorille mahdollisuuden helposti lähestyä näitä viranomaisia mikäli tarve on. Senkin takia moni instituutio esim. kirjasto, kaupunki on myös halunnut luoda omat yhteisöllisyyssivustonsa jotta tavoittaisi kuulijakuntaansa ja asiakkainsa
Miten sitten virkamiehet käyttävät uusia vaikuttamiskanavia? Virkamiehen pitää ensinnäkin pitää kiinni että työ ja vapaa-aika profiileja ei sekoiteta. Voi myös kysyä onko virkamiehillä taitoa, välineitä, tarvetta osallistua. Oletan että tähän tullaan jatkossa panostaan yhä enemmän etenkin kun huomataan miten suuri vaikutus näillä sivustoilla on. Politiikot ovat jo tämän huomanneet mutta muut seuraavat.
Facebookin vaikuttavuudesta voi sanoa että lyhyessä ajassa voi mobilisoida suuri määriä ihmisiä luomalla omia ryhmiä. Voi liittyä ryhmään joka vastustaa Helsingin kirjastojen lakkauttamista tai ryhmään joka haluaa saada K. Hazardia lopettamaan kolumnianpitoa Iltasanomissa!

webinaari eli verkkoseminaari

En ole osallistunut oikeaan webinaariaan mutta tämä lyhytkin pätkä oli hyvä kokemus. Oli mielenkiintoista seurata virtuaaliyliopiston järjestämä "Plagioinnin tunnistaminen" tapahtuman ohjelmaa. Saattoi saada sekä seikkaperäisimmin selitettynä tietojärjestelmän CASE URKUNDIN käytöstä ja miten sitä tulisi käyttää sekä mitä kysymyksiä aihe on herättänyt.
Katja Pura kertoi miten tärkeätä on että ohjeistus on kunnossa  ja miten eeettiset ohjeet pitää olla hyvin laaditut jotta sekä opiskelijat että opettajat seuraavat samoja ohjeita etukäteen. Koskee mm viittauksen laadintaa. Tietojärjestelmä voi osoittaa että plagioinnin epäilys voi olla aiheeellinen mutta opettaja käy aina viime kädessä opiskelijan kanssa läpi mitä ongelmia hän näkee tekstissä.
Webinaarit eivät tarvitse olla oikeiden töiden välttelyä etenkin mikäli saa uutta tarpeellista tietoa. Voi myös ajatella että verkkoseminaari mahdollistaa useimpien ihmisten osallistuminen johonkin seminaariin etenkin kun matkakustannuksissa pitää säästää.
Suurin hyöty webinaarista on voitettu aika sekä matkakustannusten puuttuminen. Tähän tilaisuuteen oli saatu Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä esitelmänpitäjiä joilla kaikille oli kerrankin yhtä pitkät matkat tilaisuuteen.
Lisäksi on hyvä että virtuaaliseminaarin antia pystyy seuraamaan milloin tahansa, mistä tahansa vaikka klo 3 yöllä omassa sängyssään.