Mesoaminen vai mesettäminen?

Täytyy tunnustaa että ensimmäistä kertaa elämässäni olin mesettämässä. Olin aina pitänyt sitä aikasyöppönä. No nyt on omiakin kokemuksia ja kahdesta erilaisesta keskustelusta. Ongelma on myös ollut ettei ole voinut mesettää töissä. Kysyin Minnaa meidän atk-enkeliltä apua. Minna tulee apuun kun minulla ja Adalmiinalla on ongelmia. Kiitos siitä Minna!
Kokeilimme Minnan kanssa miten yhteydet toimi ja jonkun ajan kuluttua onnistuimmekin. Lähetin kokeilumielessä hänelle viestiä ja keksin kutsua myös siskoni keskustelemaan kanssani. Sisko asuu Gööteborgissa eli ei tule joka päivä puhuttua. Ehdimme vähän "jutella" ennen kun oli aikaa ottaa yhteyttä maceen. Pääsin mukaan ryhmächattiin. Olin yllättynyt miten paljon halukkaita sinä iltana oli. Ensimmäinen tuntuma oli että oli niin paljon eri "juonia" että oli välillä vaikeata seurata "keskustelua". Muutama mielenkiintoinen asia tuli esiin josta haluaisi vielä tietää enemmän. Tuntui että tuo foorumi ei ollut paras mahdollinen tähän. Taru kertoi että hän oli käynyt Eduskunnan kirjaston ubiikkiseminaarissa. Tästä samaisesta seminaarista minä ja kolleegat oli aikaisemmin päivänä huomaneet että oli tulossa. Huomasimme sen aivan liian myöhään. Tilaisuus oli jo alkanut! Toivon että Taru kertoo tästä vähän enemmän eli olen tarkkailut hänen blogisivujaan mutta toistaiseksi ei.
Melkein kahden tunnin jälkeen minusta alkoi tuntua että ei enää ollut hauskaa kun yhtäkkiä kaikki muodostivat "pareja" ja lähettivät pikaviestejä toisilleen. Päätin siirtyä keskustelemaan siskoni kanssa. Onneksi hän oli paikalla ja sain kuulla uutisia häneltä. Tuttavan mies, 47 v oli saanut aivoverenvuodon. Keskustelu, tai chattaaminen tuntui tosi hyvältä tavalata asiasta tiedustella ja vaihtaa kuulumisia. Paljon paremmalta kun sähköposti konsanaan. Välillä kun hän kirjoitti kävin tutkailemassa ryhmäkeskustelua ja kirjoittamassa jonkun viestin tai kommentin.Mesettäminen oli kokemuksena mielenkiintoinen ja varmaan ei viimeinen kerta!